Pompi pois nyt kumi-kumimies + avautumista nettimaksamisesta

Aloitan tämänviikkoisen postauksen esittelemällä viime kerralla unohtuneen ABIKO-liitinhärdellin myös kuvana. ABIKOt ovat siis nuo punaiset, jotka tarraavat bumpperinreiästä tuleviin johtoihin. Kuva on aivan hillittömän valoisa salamavalon takia, mutta muut samasta kohtaa otetut kuvat ovat vastaavasti utuisia, joten qyynel, itq ja parq.

ABIKO-liittimet välittävät nyt valosähkön bumpperin sisään. Ennen remonttia johdot oli suoraan tinattu "lampun kantaan". Toivon, että kentän täristessäkin ABIKO pitää otteensa; amissedäthän näitä käyttävät autokaiuttimissaan, ja kyllä ne melkoista höykytystä autossakin taitavat saada (enkä viittaa nyt pelkästään takapenkin tapahtumiin perjantaisin).

Viikonlopun varsinaisena saldona kokosin lisää pelikenttää. Edistys ei näytä varsin suurelta, mutta työaikaakin oli kaikenlaisen seikkailun, linturuokinta-automaatin korjauksen ja talvirenkaiden vaihdon vuoksi taas vaihteeksi normaalia vähemmän. Päätin haluavani koota ensin kaiken sellaisen pikkusälän, joka kiinnitetään suoraan kenttään. Alun perin suunnitelmissa oli koota kenttä päinvastaisessa järjestyksessä purkamiseen nähden. Päätin nyt kuitenkin haluavani kuvia kentästä siten, että kaikki kuminauhat ovat puhtaina ja kiiltävinä komeasti paikallaan.

Ensi viikonloppuna ohjelmassa siis vihdoin ja viimein ramppien ja vastaavien isojen olioiden palauttaminen kentälle.

Viikonlopun työ oli kohtuullisen yllätyksetöntä alusta loppuun. Kuminauhasetin tilasin välittömästi flipperin saapumisen  yhteydessä Patelrockista. (En pysty linkkaamaan mitenkään viksusti ko. firmaan, koska se toimii ainoastaan eBayssä.) Samassa paketissa tuli mukaan riittävä määrä lamppuja, "metallisia kupoleita" (näette joskus tulevissa postauksissa), pesuainevahaa (jolle ei ole ollut vielä mitään käyttöä), plungerin jousi, kaksi tuliterää flipperipalloa ja sulakesetti. Posteineen tämä paketti kustansi hyvin tasan 70 euroa. Aika tyyristä, tiedän; valitsin kuitenkin helppouden ja tuhlauksen, koska flipperin saapuessa omistukseeni olin kuitenkin vielä erityisen nyyppä, eikä yhtään hotsittanut alkaa ensimmäisenä hommana selvitellä kuminauhojen oikeita kokoja.

Ehkä joku lukija ihmetteli viime viikolla, miksen laittanut lamppujen ja ledien hintoja edelliseen postaukseen. Kysymys on hyvä. Vastaus siihen on se, että minä olin torspo ja unohdin; laitetaan unohdus nyt saman tien ruotuun. Tilasin aika pian flipperin ensimmäisen purkamisen jälkeen sekä USA:sta Marco Specialtiesista että Norjasta Parts4Pinballilta puketit. En selvinnyt yhdellä ainoalla tilauksella, koska kummallakaan kaupalla ei ollut kaikkia tarvitsemiani osia.

Sattumalta kummankin nettikaupan kanssa oli hitusen ongelmia. Marcon ongelmat johtuivat ilmeisesti jostain yskivästä nettikauppaserveristä, joka oli alkanut kröhänsä sopivasti USA:n 'Labor Day'n aikaan. Saman juhlapyhän takia vastausta sain nettivalitukseeni odotella ärsyttävän kauan, ja lopulta tyhjänpäiväinen vastaus oli: "buutattiin serveri, mutta ei me mitään vikaa tässä nähty, tarkennatko vielä mikä mättää?". Viestini oli jo niin tarkka (sisältäen kaikki ostoskorissani olevat esineet) etten enää olisi tiennyt, miten sitä olisi voinut tarkentaa. Buuttaus ilmeisesti auttoi, sillä kyseisen viestin saapumisen jälkeen nettikauppa suostui ottamaan tilauksen vastaan kaatumatta virheilmoitukseen

"HTTP Status 500 -

________________________________

type Exception report

message

description The server encountered an internal error () that prevented it from fulfilling this request."

riippumatta siitä, millä käyttöjärjestelmällä ja selaimella ja mihin aikaan vuorokaudesta yritin tilaustani lähettää.

Parts4Pinballilla tilaus ja kaikki muu sujui hyvin siihen asti, että piti maksaa ostoksensa. Tässäkin tapauksessa nettimaksuja hoiti aivan muu yritys kuin itse flipperivaraosafirma. Maksamisessa ei oikeasti ollut mitään vikaa, käyttäjälle tuleva palaute vaan ei oikein toiminut: maksamisen viimeisessä vaiheessa tuli ilmoitus "maksu on lähes valmis, paina tästä, niin saat kuitin". Kyseisen kohdan painaminen ei kuitenkaan tuottanut kuittia, vaan heitti takaisin nettimaksun ensimmäiselle sivulle. En saanut minkäänlaista palautetta siitä, oliko systeemi rikki (no oli) ja menikö maksuni perille vai ei -- ainakaan luottokortilta raha ei hävinnyt välittömästi, kuten useimmissa nettikaupoissa maksun jälkeen tapahtuu. Onneksi P4P:n myyjä kuitenkin vastasi sähköpostiin nopeasti ja ilmoitti minulle, että hän näkee rahasuoritukseni; myyjä lupasi myös antaa palautetta sille nettimaksujaan hoitavalle puljulle, joten toivotaan, että he korjaavat ohjelmistonsa viksummaksi.

Näiden perseilyjen jälkeen muita ongelmia ei ollut. Kamat tulivat postissa nopeahkosti, alle viikon sisään molemmista paikoista. Kerään nyt listan kummankin paikan tilauksista tähän, jotta ne tulevat budjetoitua kerralla:

Marcos:

• muutamat ruuvit lisää varaosiksi
• 7 sinistä lediä (nämä näittekin jo melkein kaikki edellisessä postauksessa)
• 3 punaista lediä
• uudet ylätekohampaat (nämä olivat kuitenkin pettymys, koska niissä oli valuvika: yksi etuhammas on aivan liian lyhyt muihin nähden. Tulevaisuus näyttää, yritänkö suoristaa vanhat hampaat, vai väsäänkö näihin kitillä uuden etuhampaan.)
• uudet flipperimailat

Hinta 36 euroa + 30 euroa postikulut, yhteensä 66 euroa. (Kallista; elämä on.)

Parts4Pinball:

• Niitä kauheita katkenneita T-nutteihin liimattuja ohuita ruuveja 10 kpl
• 10 T-nuttia
• Flipperin ohjekirja!!!

Hinta 32 euroa + 20 euroa postikulut, yhteensä 52 euroa.

Tuo flipperin ohjekirja oli kyllä erityisen positiivinen yllätys. Odotin nimittäin huonolaatuista valokopionivaskaa, mutta sieltä tulikin alkuperäinen ohjekirja täysin koskemattomana ja tehdasmuoveissaan. Osmo hyväksyy kovasti. Ohjekirja itsessäänkin on erityisen eroottinen: siellä on runsaasti erittäin leveitä sivuja, jotka on taiteltu kasaan "normisivun kokoisiksi": näillä sivuilla on hillittömän pikkutarkkoja kuvia laitteen virtapiireistä.

Budjetoinnin jälkeen palaan takaisin viikonlopun kokoamisurakkaan. Pelikenttä on nyt kumiukotettu kentän pinnan tasalle, ja kaikki näyttää hyvältä.

Alapelikenttä kumeineen. Eiväthän nuo kauaa näin valkoisina pysy, mutta ainakin näin alkuun näyttää kivalta. Hautakivi kuvassa näkyvän bumpperin oikealla puolella täytyi hioa raskain työkaluin: haudasta vauhdilla nouseva pallo oli kuluttanut hautakiven alaosan niin teräville naarmuille, että niihin sai revittyä sormensa verille. Ostamani uudet pallot eivät kauaa olisi säilyneet naarmuttomina kiveen törmäillessään. Nyt kivi on alapinnaltaan niin sileä, että sillä voi paijata poskeaan muuttumatta suihkuavaksi veritaideteokseksi.

Yläpelikenttä kumeineen; ensi viikonloppuna toivottavasti tämä alue peittyy lähes täysin  ramppeihin ja plekseihin.

Tässä vaiheessa on kiva katsoa lyhyesti aikaa taaksepäin. Tältähän yläpelikenttä näytti purettuna: kiinnitä erityisesti huomiota sameisiin heijastuksiin ja paskan määrään. Pieni muju on käytännössä 100 % siitä irtokädestä irronnutta nöyhtää ja kumi-ihoa.

Näin kauheassa kunnossa yläpelikenttä silloin aluksi oli. 

Tässä kaikki tältä viikolta. Loppuun vielä perinteeksi muodostunut koonta budjetista ja ajankäytöstä: 

aikaa kului viikonlopun aikana yhteensä 6 h, kaikkinensa sitä on kulunut 77 h.

Rahantuhlaus näyttää nyt hirveältä, mutta tosiasiassa tässä on mukana yli kuukauden ajalta tilauksia, jotka vaan iskettiin budjettiin nyt. Budjetoitua rahaa ilmaantui lisää 70 + 66 + 52 euroa = 188 euroa, joten yhteensä olen saanut pulittaa rahnakkaa 476 euroa laitteen kunnostukseen.

Putsailin viikonloppuna pikkuosia ultraäänipuhdistimella, jota en ole budjetoinut: sellainen oli parisuhteeni omistuksesta ennestäänkin. Suosittelen kyllä ehdottomasti moisen hankintaa kelle tahansa flipperiään putsailevalle (ne eivät todennäköisesti kaada budjettia, koska niitä saa noin viidelläkympillä).

JA Osmo sanoi: tulcon walkeus, ja walkeus tuli.

Viime postauksessa mainitut ABIKO-liittimet on nyt kiinnitetty bumppereihin, ja ainakin flipperin testiohjelman avulla testatessa liittimet pysyvät paikallaan onnellisna, vaikka bumpperi hötkyy yläpuolella. Tosin vain aika näyttää, pysyvätkö ne sitten pelaamisen aikanakin paikallaan.

Syytän kreikkalaista flunssaa (se on kreikkalainen siksi, koska se tuli minulle tuliaisena Kreikasta, sinä utelias kurppa), mutta jostain syystä en näytä ottaneen viikonlopun aikana ollenkaan kuvia bumppereista ABIKOineen. Ehkä sitten seuraavaan päivitykseen otan (jos muistan). Joka tapauksessa bumppereiden laittaminen takaisin oli ehdottomasti nihkeintä sitten flipperin pinnan hinkkaamisen. Oma osansa tässäkin nihkeydessä oli toki taudilla; pää täynnä räkää, pumpulia ja napanöyhtää -- ehkä hieman kuumeisenakin -- on erittäin epämiellyttävä työskennellä suunnilleen ison lambdan muotoisessa asennossa perse pystyssä ja pää alaspäin.

Bumpperien takaisinkytkentään kului yllättävän paljon aikaa. Niiden lisäksi yläpelikenttä sai viikonloppuna "rautaseinänsä" takaisin. Kiillotusainetta kului ja bensa haisi, mutta nyt niistä kaikista raudoista näkee peilikuvana pärstänsä. Hinkkasin ja kiillotin myös pelipöydän takana olevan "hämähäkinseittipleksin", joka tulee näkymään myöhemmissä kuvissa. Samoin drop-targetit tuli putsattua ja iskettyä takaisin pöytään. En saanut niistäkään sellaisia kuvia, että ero "ennen" ja "jälkeen" näkyisi millään lailla inspiroivan selvästi. Luottakaa sanaani: nyt ne ovat kivat, aiemmin saastaiset.

Viikonloppu päättyi valoshow'hun, sillä ennen kuin alan ensi viikonloppuna kasata yläpelikentälle ramppeja ja muita romppeita, halusin varmistaa, että kaikki pöydän lamput toimivat. Jos kokeilun olisi skipannut, ja huomannut vasta ramppien asennusten jälkeen jonkin pahimmassa mahdollisessa paikassa olevan lampun kosahtaneen, olisi seurannut saletisti rage.

Ennen kaunista valo-kuvaa (sic) haluan esitellä blogin lukijoille vielä entisaikojen huonoa elämänlaatua. Aikaisemmista kuvista lienee lukija huomannut, että flipperini bumpperit ovat siniset. Perinteisesti flipperipöydässä käytetään vain normaaleja hehkulamppuja, ja erilaiset valon värit on tehty siten, että hehkulampun valo laitetaan kulkemaan eriväristen muovien lävitse: punaisen muovin lävitse kulkeva valo "muuttuu" punaiseksi valoksi ja niin edespäin.

Menemättä liikaa ilmiön fysiikkaan ja ylenpalttiseen hienosteluun totean vain lyhyesti, ettei tämä sama ilmiö toimi sinisellä muovilla kovinkaan hyvin: kunnolla sininen pleksi himmentää sisällään olevan hehkulampun valon lähes minimiin, jolloin valo on kyllä oikeasti sinistä mutta erittäin erittäin himmeää -- toisaalta haaleansininen muovi ainoastaan muokkaa hehkulampun valoa vain hieman sinisävyisemmäksi: hehkulampun alkuperäinen keltapunainen valo paistaa "värikalvon lävitse" lähes muuttumattomana.

Syy tälle ilmiölle sisältyy seuraavaan kuvaan normaalin hehkulampun spektristä (eli valon aallonpituuksien jakaumasta):

Hehkulampun spektri, kuva Dan Bemovskin artikkelista "Modding an X10 VT38A floodcam"
 http://www.phpwebscripting.com/phpwebsite/index.php?module=article&view=9&lay_quiet=1

Valon värjääminen tehdään käytännössä siten, että valosta poistetaan kaikki muut värit paitsi haluttu värisävy. Kuvasta on helppo ymmärtää, että mikäli hehkulampun valosta poistetaan kaikki muu paitsi punainen, jäljelle jää aika runsaasti punaista valoa -- kuvahan on puoliksi punainen! Sama voidaan tehdä keltaiselle ja vielä vihreällekin, mutta jos yritetään jättää jäljelle vain sininen, jäljelle jää mitättömän pieni pisara valoa. Tämä on juuri se tilanne, joka tapahtuu syvän sinistä pleksiä käytettäessä. Toisaalta sitten se haalea sininen muovikalvo ei poista kuin osan punaisesta, keltaisesta ja vihreästä, joten muovin lävitse tuleva valo on yhä sekoitus näistä kaikista väreistä: sinisen prosentuaalinen osuus on ehkä kasvanut, muttei kovin paljon.

Kuten monissa vanhoissa flippereissä, myös tässä minun kapineessani on haluttu muutamien valoinserttien olevan sinisiä. Itse asiassa tässä laitteessa on menty vielä pidemmälle, ja pelin suunnittelija on halunnut myös bumpperit sinisiksi! Valitettavasti herra suunnittelija ei selvästi ollut fyysikko tahi insinööri, joten suunniteltu kaunis sininen valo on jäänyt suunnittelupöydälle. Valaistut bumpperit ovat nimittäin aika kaukana sinisestä:

Miten kaunis sininen!!!111

On melko helppo havaita, että flipperitehtaalla on käytetty kuvaamistani valon sinertäjistä jälkimmäistä tapaa: hehkulampun keltapunainen valo paistaa varsin selvästi vain aavistuksen siniseen taipuneena bumpperin katon lävitse. En pysty uskomaan, että flipperin suunnittelija olisi halunnut tätä. Tuo on ruma.

Onneksi nykyään eletään 20 vuotta myöhempää aikaa, jolloin voidaan korjata se, mikä aikanaan meni pieleen. Jo vuonna 1993 eräs japanilainen herra kehitti nimittäin sinisen LED-lampun. Nykyäänhän kyseinen lampputyyppi on ollut jo massatuotannossakin vuosikaudet, ja nykyaikaisen flipperinkunnostajan ei tarvitse tyytyä puolivillaisiin normihehkulamppuihin, vaan hän voi olla moderni ja käyttää lediä. Minä päätin tehdä juuri näin ja toteuttaa samalla sen, minkä uskon flipperin suunnittelijan alkuperäiseksi ideaksi bumppereiden värin suhteen: hehkulamput hiiteen, alla verrokkikuva hehkulampullisesta ja ledillisestä bumpperista vieretysten:

Vasemmalta oikealle hehkulampullinen, siniledillinen ja kanneton hehkulampullinen bumpperi: ledin kanssa sininen on sinistä. Tästä minä tykkään, kiitos tieteelle halipusi <3 <3 <3 <3

Seuraavassa kuvassa on koko kiiltävä pelikenttä valoineen normivalaistuksessa. Kuvasta saattaa tarkkasilmäinen huomata, minne muualle kuin bumpperiin laitoin sinisen ledin. (Kyseinen insertti oli sekin erittäin rumanhaalea ennen leditystään.)

Kenttä normivalaistuksessa. Putsattu hämähäkkitaustaseinäkin heijastelee nyt yhtä mukavasti kuin itse pelikenttä.

Eihän flipperiä toki ole tarkoitettu valoisassa pelattavaksi vaan baarin hämyssä. Tämän vuoksi normaalissa huonevalaistuksessa valaistus näyttää väistämättä hailakalta. Otatin siksi vielä yhden taidekuvan flipperistä hämärässä. Laitoin parisuhdeihmiseni käyttämään kameraa, ja lopputuloksena olikin varsin kiva kuva. Ensi viikonloppuna sitten lisää kapineita pelikentälle.

Aikaa kului viikonlopun aikana yhteensä 10 h, kaikkinensa on nyt flipperi saanut rakkautta 71 h.
Rahaa tuhlasin vain ABIKO-liittimiin 1,5 euroa, eli pyöristettynä 2 euroa; yhteensä rahankulua on tapahtunut 288 euron edestä.

Pelikenttä pimeässä. Tämä kuva tyydyttää oikein kivasti estetiikantajuani.

Takaisinkoonta alkaa: piikkejä ja bumppereita

Flipperioperaatiossa oli viimein käännekohta: purkamisen saatoin todeta viimeinkin täysin päättyneeksi ja niinpä laudan kokoaminen alkoi. Tosin koska hinkka hinkka hinkka, tässäkin tulee palamaan aikaa.

Viikonlopun rahallinen sijoitus oli toinen kolvi. Vanhempi kolvini on mallia pika-, ja se ei tuntunut pitävän hirveästi flipperin sisusten ergonomiaesteistä. Hommasin siis tehokkaan mutta halvan peruskolvin. Olisin hommannut tehokkaan ja laadukkaan peruskolvin, mutta sellaista ei HongKong-kaupan hyllyssä ollut. Tämä tarttui mukaan tasan 8 eurolla.

Sillä juottikin ihan kivasti kiinni pallokourun solenoidit, ja koottu, kiiltelevä pallokouru näyttää nyt tältä:

Pallokouru puhtaana ärsyttävän voimakkaassa sivuvalossa. Kiinnostuskiikarit olivat silmillä tämänkertaisia valokuvia otettaessa.

 Pop-bumpperit saivat kunnon hinkkahinkka-käsittelyn, ja kaunistuivat silmissä nekin.

Bumpperit ennen ja jälkeen hinkkauksen. Ero oli kyllä luonnossa paljon selvempi kuin kuvassa. Kiiltämätön ja harmaanloskainen muovi muuttui valkoiseksi ja kiiltäväksi lähes kaikkialta. Ihan kaikki harmaus ei lähtenyt millään, mutta tämä riittää minulle.

Bumpperien alaiset juotokset eivät sitten sujuneet millään. Riippumatta siitä, kumpaa juotinta käytin, mikään muu ei lämmennyt kuin kolvaajan lärvi, satunnaiset johdot ja päässä alkoi kuulua epic rage ffffffuuuuuuuuu-:n hiljainen synty. Kumpikin kolvi on suoraan sanoen perseestä, joten taidan laittaa bumpperien valosähköt kiinni ABIKO-liittimillä. Niitä käytetään kuitenkin tärisevissä autoissa, joten uskoisin niiden pysyvän. Raporttia seuraa myöhemmin. Jos sana ABIKO ei tarkoita mitään, kyseessä on tämännäköisiä liittimiä, jotka saa hyvinkin tiukasti puristettua laattamaisen johtimen ympärille.

Ruuvasin bumpperit kuitenkin takaisin pöytään, ja näinkin pieni lisä sai pöydän kummasti näyttämään taas flipperipöydältä.

Loppuaika viikonlopusta menikin sitten piikkimäisten tolppien kiillottelussa ja ruuvailussa takaisin pöytään. Harmillista on vaan se, miten kamera ei nappaa kiinni sitä, miten kromiselta ja kiiltävältä pöytä nykyolotilassaan näyttää. Seuraavassa kuva siitä, miltä yläpelikenttä näytti kauan sitten aikana ennen hinkkahinkkaa, ja mille se suunnilleen näyttää nyt.

Kakkaa kaikkialla ja kaunis salamavalon välähdys oikeanpuolimmaisessa kuvassa. Olen taitava valokuvaaja. Suorastaan kaikkien valokuvaajien äiti. Tällaisesta tilanteesta lähdettiin liikkeelle, ja

tälle kiiltävä yläpelikenttä näyttää nyt krominhohtoisine miniposteineen (ne piikkitolpat), kiillotettuine rauta-aitoineen ja loistavine bumppereineen.

Se tästä viikonlopusta. Ensi viikonloppuna lisää kamaa pöytään kiinni, mutta sitä ennen testauksessa ABIKO-liittimet bumppereiden valojen sähkönsyötössä.

Aikaa kulunut viikonlopun aikana 6 h, yhteensä siis 61 h.
Rahankulua rekisteröitiin lisää 8 euroa, yhteensä sitä on kulunut 286 euroa.

Hidas viikonloppu johti vain kiillotukseen.

Tänä viikonloppuna ei tullut vielä uutta valokuvattavaa.

Kaveriporukan pippaloinnin ja kevyen syyslunssan vuoksi en jaksanut edes kuunata flipperiä niin paljon kuin olisin halunnut. Ensi viikonloppuna sitten lisää.

Viikonlopun saldona on kuitenkin

• flipperipöydän vahaus (Sonax Premium Class Carnauba Care (55 euroa)). Isot pojat sanoivat, että mahdollisimman karnaubainen kova autovaha on Se Juttu flipperin vahauksessa. Sellaista siis ostin, vaikka hinta oli aivan hirveä. Jos uskon paketin selosteeseen, ei tämän karnaubaisemmaksi vaha voi tulla.
• kiillotetut metalliset pallonohjain"aidat". Hinkkasin näitä jo aiemmin mainitulla Car-S-kliinerillä. Aidat kiiltävät nyt kauniisti.

Ensi viikonloppuna aikeena pallokourun kiinnitys (sehän oli aikeena jo tälle viikonlopulle, mutta ei huvittanut tautisena huitoa kolvin kanssa). Lisäaikeena on kiinnitellä ja putsailla muutakin pöydän irtaimistoa niin paljon kuin ehtii, kerkiää ja huvittaa.

Aikaa kulunut viikonlopun aikana 4 h, yhteensä siis 55 h.
Rahankulua rekisteröitiin lisää 55 euroa, yhteensä sitä on kulunut 278 euroa.

Hinkkahinkka + pallokouru

Tämäkin viikonloppu jäi toivottua lyhyemmäksi flipperöinnin suhteen, koska lauantain jouduin olemaan työpaikalla valvomassa tenttiä. Ennen aikaansaannosten mitätöntä esittelyä esittelen kuitenkin teille lukijoille pallokourun: se on se mekaaninen järjestelmä, johon pallo menee valuttuaan mailojen ohitse ja joka palauttaa saman tai uuden pallon takaisin pelilaudalle.

Flipperin ollessa kasattuna pallokouru on pelaajalle piilossa, joten sen toiminnasta ei pääse perille ilman laitteen purkamista. Pallokourun rakenne on kuitenkin hyvin simppeli.

Pallo on valunut mailojen välistä tai outlanea pitkin kankkulan kaivoon pois pelilaudalta. Todellisuudessa se päätyy tällöin pallokourun alkupäähän, jossa se painaa alas metallilangan. Tämä metallilanka sulkee virtapiirin kertoen pelille, että pallo häs left teh pelikenttä.

Tämän jälkeen metallinen vasara lyö palloa persuksille ja lähettää sen pallokourua eteenpäin. Kuvassa oleva irtokäsi osoittaa kohtaa, johon kuvan vasara palloparkaa aikoo iskeä.

Potkaisun jälkeen pallo ajaa (ylämäkeen) pitkin pallokourua. Puolivälissä ylämäki muuttuu alamäeksi, ja pallo jää odottamaan mahdollista uutta pääsyä pelilaudalle kuvan osoittamaan paikkaan. Tässä flipperissä pallokourussa on yleensä kaksi palloa, mutta kuvassa niitä on vain yksi.

Viikonlopun saldona purin ja kiillotin pallokourun. Pallokourun alusvaneri olikin sitten kunnolla törkyinen. Ja vieläpä erittäin hankalasti irrotettavaa oli tuo musta möhnä.

Pallokouru on purettu, ja muinaisaikojen kuona on paljastunut. Tässä muuten NIKSI    PIRKKA tuleville flipperinpurkajille: flipperinpurkublogeja lukiessani olen huomannut, että ihmiset kertovat aina "purkavansa kaikki kentän yläpuolelle härkkivät rautalankaviritelmät". Ei niitä tarvitse purkaa, kun ne painaa tämän kuvan mukaisesti aaltopahvipalalla ala-asentoonsa (oikealla ylhäällä näkyvä punavalkoinen ja ylösalainen 3 KG). Aaltopahvi pitää ne aloillaan, ja koska ne ovat "luonnollisessa ala-asennossaan", ne eivät myöskään taivu ja pilaannu millään muotoa. Pysyvätpähän vain pois siveltimen ja huiskinnan tieltä, eikä tarvitse irrottaa Ihan Kaikkea.

Kuona on poistettu ja vaneri lakattu. Jostain syystä kuvasta tuli ihan sikakeltainen. Edes äärimmilleen vedetty "valonkylmennysfiltteri" ei saanut kuvasta tämän parempaa. Pelilaudan väri ei siis muuttunut lakkauksen takia keltaiseksi.

Pallokourun kokoaminen jäi odottamaan sitä, että koko pelilauta on (toivottavasti ensi viikonloppuna) vahattu.

Viikonlopun pallokouruun liittymättömät osat olivatkin sitä perinteistä hinkkahinkkakiillotusta. Lyyti alkoi kirjoittaa vähän aiempaa paremmin, kun kävin ostamassa kiillotussienen tilalle hiomakoneeseen huopakankaisen laipan. Ostin ihan varmuudeksi kaksi kappaletta, ja kunnostussaldo kasvoi tasan 10 eurolla.

Mylarittomien osien lakkailu jatkui, ja todennäköisesti saavutti viimein päätepisteensä, joten lisätään saldoon myös lakkapurkin hinta (Parkettiässä lattialakka, kiiltävä), hyvin tasan 30 euroa.

Minulla on ollut hyvin huonot kokemukset lakkailusta jo pienoismalliajoista lähtien. Jostain syystä joko maailman kaikki lakat ovat perseestä tai sitten minä olen perseestä. Yhtä kaikki mikä tahansa lakkaaminen on aina uskomaton tappelu, eikä minun voittoni ole koskaan taattu. Tämänkin flipperin kanssa ongelmia on ollut ihan riittävästi. Joko lakkapintaan jää siveltimen jäljet tai siveltimen vanavedessä syntyvät pienet ilmakuplat eivät lakan kuivuessa räjähdäkään tai sitten lakka ohentuu liikaa eikä peitä tai jäkäjäkäjäkä. Hionta--uudelleenlakkaus-komboa on siis saanut harjoittaa varsin säännöllisesti. Uudempien flipperien kanssa elämä olisi helpompaa, koska niissä riittäisi vaan muovipinnoitteen kiillottelu, eikä lakan kanssa tarvitsisi sohia.

Joka tapauksessa jurnutus, hinkkaus ja lakkaus alkaa olla ohitse. Pinnan kiilto on jo aika suurta ja kohtuullisen virheetöntä. Kiillon heijastuksesta pystyy peilaamaan lärviään, ja työhalogeeni heijastuu siitä niin kauniisti, että heijastuksessa näkyy jopa halogeenin lampun edessä oleva ohut verkkorakenne ja lampun takana olevan heijastimen pinnan kuplamainen muoto. Kuva ei tee oikeutta, mutta ehkä siitä jonkin käsityksen saa.

Pelilauta kiiltää kivasti: vasen heijastus tulee mylarin pinnasta ja oikeanpuoleinen puoliksi mylarin ja puoliksi lakan pinnasta.

Tämä tästä viikonlopusta, ensi viikonloppukin jää korjaus- ja säätöajaltaan vajaaksi pippaloinnin vuoksi, mutta ehkä silloinkin jotain raportoitavaa ehtii syntyä.

((HUOMIO!!! Havaitsin tässä vaiheessa, etten ole kirjannut ylös käyttämiäni puhdistusaineiden hintoja. Ostin nimittäin ne aiemmissa posteissa jo mainitut NOVUS-puhdistusaineet. Yhteensä sain pulittaa 45 euroa kolmesta pullosta (yksi jokaista erilaista NOVUSta).))

Aikaa kulunut viikonlopun aikana 12 h, yhteensä siis 51 h.
Rahankulua rekisteröitiin lisää 40 + 45 euroa, yhteensä sitä on kulunut 223 euroa.