Hinkkahinkka + pallokouru

Tämäkin viikonloppu jäi toivottua lyhyemmäksi flipperöinnin suhteen, koska lauantain jouduin olemaan työpaikalla valvomassa tenttiä. Ennen aikaansaannosten mitätöntä esittelyä esittelen kuitenkin teille lukijoille pallokourun: se on se mekaaninen järjestelmä, johon pallo menee valuttuaan mailojen ohitse ja joka palauttaa saman tai uuden pallon takaisin pelilaudalle.

Flipperin ollessa kasattuna pallokouru on pelaajalle piilossa, joten sen toiminnasta ei pääse perille ilman laitteen purkamista. Pallokourun rakenne on kuitenkin hyvin simppeli.

Pallo on valunut mailojen välistä tai outlanea pitkin kankkulan kaivoon pois pelilaudalta. Todellisuudessa se päätyy tällöin pallokourun alkupäähän, jossa se painaa alas metallilangan. Tämä metallilanka sulkee virtapiirin kertoen pelille, että pallo häs left teh pelikenttä.

Tämän jälkeen metallinen vasara lyö palloa persuksille ja lähettää sen pallokourua eteenpäin. Kuvassa oleva irtokäsi osoittaa kohtaa, johon kuvan vasara palloparkaa aikoo iskeä.

Potkaisun jälkeen pallo ajaa (ylämäkeen) pitkin pallokourua. Puolivälissä ylämäki muuttuu alamäeksi, ja pallo jää odottamaan mahdollista uutta pääsyä pelilaudalle kuvan osoittamaan paikkaan. Tässä flipperissä pallokourussa on yleensä kaksi palloa, mutta kuvassa niitä on vain yksi.

Viikonlopun saldona purin ja kiillotin pallokourun. Pallokourun alusvaneri olikin sitten kunnolla törkyinen. Ja vieläpä erittäin hankalasti irrotettavaa oli tuo musta möhnä.

Pallokouru on purettu, ja muinaisaikojen kuona on paljastunut. Tässä muuten NIKSI    PIRKKA tuleville flipperinpurkajille: flipperinpurkublogeja lukiessani olen huomannut, että ihmiset kertovat aina "purkavansa kaikki kentän yläpuolelle härkkivät rautalankaviritelmät". Ei niitä tarvitse purkaa, kun ne painaa tämän kuvan mukaisesti aaltopahvipalalla ala-asentoonsa (oikealla ylhäällä näkyvä punavalkoinen ja ylösalainen 3 KG). Aaltopahvi pitää ne aloillaan, ja koska ne ovat "luonnollisessa ala-asennossaan", ne eivät myöskään taivu ja pilaannu millään muotoa. Pysyvätpähän vain pois siveltimen ja huiskinnan tieltä, eikä tarvitse irrottaa Ihan Kaikkea.

Kuona on poistettu ja vaneri lakattu. Jostain syystä kuvasta tuli ihan sikakeltainen. Edes äärimmilleen vedetty "valonkylmennysfiltteri" ei saanut kuvasta tämän parempaa. Pelilaudan väri ei siis muuttunut lakkauksen takia keltaiseksi.

Pallokourun kokoaminen jäi odottamaan sitä, että koko pelilauta on (toivottavasti ensi viikonloppuna) vahattu.

Viikonlopun pallokouruun liittymättömät osat olivatkin sitä perinteistä hinkkahinkkakiillotusta. Lyyti alkoi kirjoittaa vähän aiempaa paremmin, kun kävin ostamassa kiillotussienen tilalle hiomakoneeseen huopakankaisen laipan. Ostin ihan varmuudeksi kaksi kappaletta, ja kunnostussaldo kasvoi tasan 10 eurolla.

Mylarittomien osien lakkailu jatkui, ja todennäköisesti saavutti viimein päätepisteensä, joten lisätään saldoon myös lakkapurkin hinta (Parkettiässä lattialakka, kiiltävä), hyvin tasan 30 euroa.

Minulla on ollut hyvin huonot kokemukset lakkailusta jo pienoismalliajoista lähtien. Jostain syystä joko maailman kaikki lakat ovat perseestä tai sitten minä olen perseestä. Yhtä kaikki mikä tahansa lakkaaminen on aina uskomaton tappelu, eikä minun voittoni ole koskaan taattu. Tämänkin flipperin kanssa ongelmia on ollut ihan riittävästi. Joko lakkapintaan jää siveltimen jäljet tai siveltimen vanavedessä syntyvät pienet ilmakuplat eivät lakan kuivuessa räjähdäkään tai sitten lakka ohentuu liikaa eikä peitä tai jäkäjäkäjäkä. Hionta--uudelleenlakkaus-komboa on siis saanut harjoittaa varsin säännöllisesti. Uudempien flipperien kanssa elämä olisi helpompaa, koska niissä riittäisi vaan muovipinnoitteen kiillottelu, eikä lakan kanssa tarvitsisi sohia.

Joka tapauksessa jurnutus, hinkkaus ja lakkaus alkaa olla ohitse. Pinnan kiilto on jo aika suurta ja kohtuullisen virheetöntä. Kiillon heijastuksesta pystyy peilaamaan lärviään, ja työhalogeeni heijastuu siitä niin kauniisti, että heijastuksessa näkyy jopa halogeenin lampun edessä oleva ohut verkkorakenne ja lampun takana olevan heijastimen pinnan kuplamainen muoto. Kuva ei tee oikeutta, mutta ehkä siitä jonkin käsityksen saa.

Pelilauta kiiltää kivasti: vasen heijastus tulee mylarin pinnasta ja oikeanpuoleinen puoliksi mylarin ja puoliksi lakan pinnasta.

Tämä tästä viikonlopusta, ensi viikonloppukin jää korjaus- ja säätöajaltaan vajaaksi pippaloinnin vuoksi, mutta ehkä silloinkin jotain raportoitavaa ehtii syntyä.

((HUOMIO!!! Havaitsin tässä vaiheessa, etten ole kirjannut ylös käyttämiäni puhdistusaineiden hintoja. Ostin nimittäin ne aiemmissa posteissa jo mainitut NOVUS-puhdistusaineet. Yhteensä sain pulittaa 45 euroa kolmesta pullosta (yksi jokaista erilaista NOVUSta).))

Aikaa kulunut viikonlopun aikana 12 h, yhteensä siis 51 h.
Rahankulua rekisteröitiin lisää 40 + 45 euroa, yhteensä sitä on kulunut 223 euroa.