tiistai 20. elokuuta 2013

Kuvaton tilannekatsaus

Pitkän blogitauon jälkeen tapahtuu välillä edes jotain. Pitkä blogitauko oli toki samalla pitkä tauko flipperin säädöstä. Ensimmäinen syy taukoon oli syksyn kylmyys: verstaaseen tuli sen verran viileä, ettei siellä oikein enää kunnolla viihtynyt, ja lämmityksen pitäminen siellä tuntui hieman tuhlaavaiselta. Toinen syy on kuitenkin tärkeämpi: kevään uuden opiskelijaryhmän ilmaantuessa vanhan poppoon rinnalle opetustuntieni määrä suunnilleen kaksinkertaistui, ja tästä seurauksena viikonloppuna halusi tehdä likimain "ei mitään".

Kesälläkin korjaus oli tauolla, koska kesällä toki on aivan muuta tekemistä kuin istua pimeässä huoneessa ja korjata flipperiä. (Esimerkiksi istua pimeässä huoneessa ja pelata konsolipelejä.)

Mutta näin syksyn edistyessä ja töiden jälleen alkaessa flopperikin -- pian jo flipperiksi muuttuva -- sai taas minulta jonkin verran ruutuaikaa. Elokuun ajan olen satunnaisesti pelaillut sillä, ja viime viikonloppuna alkoi surullisen ja riutuvan kumisydämen korjaaminen. Kumiliimalla ja ilmapalloilla saa varsin hyvää korjausjälkeä aikaan, mutta liiman pitkä kuivumisaika (16--24 h per paikkaus!!!) tekee korjauksesta raastavan hidasta. Useimmat repeämät joutuu vielä korjaamaan useassa osassa, joten sydän ei todellakaan ollut sellainen "yhden viikonlopun projekti" kuin luulin. Siellä se odottaa flipperin alla kuivumassa ensi viikonloppua.

Hieman pikkukorjailuja


Hautareikä on houkka


Edellisessä pitkässä postauksessa valittelin sitä, kuinka hautareikä ottaa pelatessa varsin kovasti osumaa. Yksi hautakivestä kenttään kimmonnut pallo irrotti muassaan pikkurillin kynnen kokoisen palan maalia ja lakkaa. En arvostanut, vaikka kyseessä onkin vain ulkonäköhaitta.

Kävin varsin äkkiä ilmi, että vaivalla väännettyä korjausmaalausta on parempi suojella kapealla hautareikää kiertävällä mylar-kaistaleella. Tästä tulee mahdollisesti seuraavassa oikeassa postauksessa kuva sikäli kuin siitä kuvasta mitään kiinnostavaa näkyy.

Vasen ramppi jakoi vähän liian anteliaasti (pisteitä)


Vasemmassa rampissa on pallon kulkua seuraamassa mikrokytkin, jonka pitkää vipua ohikulkeva pallo kerran painaa.

Tietyssä tilanteessa pelin aikana tästä ohituksesta saa miljoona pistettä ja peli huutaa MILLION! Minun pelini huusi MIMIMIMIMIMIMIMIMIMILLION ja yhden miljoonan asemesta sain yhtä montaa miljoonaa kuin kaiuttimista kuului MI-tavua. Kyllähän tällä asetuksella nopeasti tuli ennätysmäärä pisteitä (ja piestiin jopa melko kovan flipperimiehen APz:n laitteelle joskus edellisen omistajan aikana tekemä tulos), mutta ei se pidemmän päälle ollut järin hauskaa.

Korjaus oli onneksi helppo; mikrokytkimen vipu oli vääntynyt sen verran, että se painoi käytännössä koko ajan mikrokytkimen nappulaa. Vääntö toiseen suuntaan pelasti tilanteen, ja nyt ramppi antaa kerrallaan vain yhden miljoonan.

Kryptaan ei ole kiva jäädä vangiksi, koska siellä on kosteaa


Flipperiä kuunatessani en irrottanut pelikentästä erästä pallonohjainta. Kyseessä on tässä vanhassa kuvassa bumppereiden vasemmalla puolella kentästä nouseva metallinen "sählymaila". Tämä maila työntyy oikeaan ramppiin, ja ohjaa pallon joko pitkin ramppia tai pudottaa sen tietyssä vaiheessa peliä vangiksi Kryptaan.

Koepelien aikana silloin tällöin tuli vastaan outo tilanne, jossa pallo putosi Kryptaan aivan väärässä kohdassa peliä ja vielä aivan väärällä tavalla: se ei koskaan päässyt valumaan Kryptan pohjalle asti, vaan jäi jumittamaan ohkaiseen rautalankahärkkiin (edeltävässä kuvassa ylimmästä bumpperista suoraan vasemmalle). Laitetta tönimällä pallon sai valumaan Kryptan pohjalle, mutta tilanne alkoi aika äkkiä korveta toistuessaan noin joka kolmannessa pelissä.

Tässäkin tapauksessa vika oli varsin mitätön: lapa oli vaan asennettu aavistuksen väärään asentoon, mistä seurauksena oli se, että pallolla oli juuri ja juuri tilaa pudota Kryptaan silloinkin, kun sen ei olisi pitänyt pudota: käytännössä ongelma aktualisoitui vain silloin, jos pallo liikkui rampissa liian hitaasti. Jos se tuli riittävän suurella vauhdilla, se ohitti "kuopan" liikemäärällään ja ongelmaa ei ollut.

Lavan säätö -- joka oli muuten aivan helvetistä -- korjasi tilanteen. Korjaustoimenpide on paperilla erittäin yksinkertainen: 
  1. avaa kaksi (käsittämättömän tiukkaa) kuusiokoloruuvia tilassa, jossa ei mahdu olemaan yhdessä kuusioavaimen ja valonsäteiden kanssa,
  2. käännä lapa oikeaan asentoon ja
  3. kiristä mainitut ruuvit niin tiukalle, että rystysistä irtoaa nahka.

---

Olin aikeissa vielä vähän ruotia pelin sääntömekaniikkaa tässä samaisessa tekstissä, mutta tästä tulikin jo niin pitkä postaus, että jääköön ruodinta suosiolla tulevaisuuteen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti